Meille tarjoutui tilaisuus osallistua leirille Ilmajoella. Marian mustat kokoontuivat sinne ja minä nuorimpien kummitätinä pääsin mukaan :)! Pentuset ovat Rodon puolisisaruksia ja täytyy sanoa, että paljon samaa niiden elämän asenteessa onkin! Natiaiset olivat aikamoisia ärripurreja eivätkä kovinkaan myötääviä pikkuotuksia. Hyvissä käsissä kuitenkin olivat kaikki ja hienosti niitä oli viety eteenpäin sekä kasvatuksellisesti että koulutusmielessä. Niin kauniita myös olivat, ihan mustan malin näköisiä varsajalkoja :)!
Leirillä päästiin pellolle sekä Vivan että Rodon kanssa. Jäljellä meitä opasti Niko Saari. Alusta oli hyvin haasteellinen, lyhyttä ruohoa ja osittain multaa, jossa sarat näkyivät selvästi. Vivalla oli tuulessa kovasti vaikeuksia vinosaroilla. Toisena päivänä saatiin aikaan koulutuksellisesti hyvä jälki. Rodon viretila saisi kaikenkaikkiaan olla parempi. Toisena päivänä vaihdoin nappularuuan makkaraan ja loppupalkaksi laitettiin pallo. Lisäsin myös tyhjien askelten määrää roimasti. Se jälki menikin jo paremmin ja tällä linjalla jatketaan. Yritin vähän Rodoa innostaakin, mutta siitä se tuntui häiriintyvän eikä niinkään vetävän jäljen suuntaan. Iltaisin tehtiin tottista ja vähän kaahattiin agilityradallakin. Maria otti taas aivan upeita kuvia! Vivastakin saatiin vähän muotokuvan tapainen otos :)! Täytyy vaihtaa se Vivan esittelykuvaksi kunhan kerkiän.
Ilmajoelta pyyhällettiin suoraan RotuRace -tapahtumaan Hyvinkäälle. Nousin puoli viideltä sunnuntai-aamuna ja siitä pikasuihkun jälkeen tien päälle. Matkan aikana sain järjestettyä täydennystä peruutusten vuoksi vajaaseen Pitkätukkien joukkueeseen ja paikan päällä vielä Sarin kanssa säätelimme hieman juoksujärjestystä. Rodo, Reino ja Viva juoksivat eri joukkueissa, jotka lähtivät radalle peräkkäin. Hiukan oli meikäläisellä kiire vaihtaa koira, mutta hyvin siitä selvittiin. Koirakakarat olivat hiukan väsyneen oloisia leirin jäljiltä eikä Viva tänä vuonna hätyytellyt kisan nopeimman koiran pallia. Vivan aika oli 6,90 (viime vuonna 6,58). Rodokin oli sitä hitusen nopeampi ajalla 6,83. Reino oli nopeampi kuin odotin juosten aikaan 7,54. Rodon joukkue Rupusakki tuli hopeasijalle ja Vivan joukkue oli viides. Muutenkin belgit kahmivat alkupään sijoitukset itselleen. Hieman kyllä jäi kaivertamaan, että amerikanbulldogit voittivat joukkuekisan! Ero oli hiuksen hieno 0,3 s! Ensi vuonna ne on pestävä ihan huolella :)!
Mitäs muuta? Puruissa on taas käyty ja Rodo on päässyt puremaan oikeaan hihaan. Se on edistynyt muutenkin oikein hyvin sekä tottiksessa että puruissa. Kävimme pari viikkoa sitten Kouvolassa Salmisen Timpan syynissä. Rodon veli Ärri oli siellä myös ja melko samanlaiselta poikien purut vaikuttivat. Molemmilla on hyvä saalis, hyvät hyökkäykset ja varmat, täydet otteet, mutta haukku saisi olla painostavampaa. Nuoriahan nuo ovat, pitää vaan nyt treenata ja katsoa miten kehittyvät.
Vivaa on valmisteltu ensi viikolla häämöttävään kokeeseen. En tiedä onko se kovinkaan paljon parempi kuin kesäkuussa, mutta haluan käydä ainakin yhden kyläkokeen mieluiten vieraalla kentällä ennenkuin päätän rotumestaruuksiin osallistumisesta.
Reino on jatkanut vesipelastusharjoituksia innolla ja lisäksi olen valmistellut sitä hakukokeeseen välillä hyvällä ja välillä huonolla menestyksellä. Henkilöetsintä sujuu tällä hetkellä erittäinkin hyvin ja esineruudustakin haetaan eka lelu todella mielellään. No, onneksi ykkösen kokeessa ei muuta tarvitakaan ;)! Tottiksessa on ollut aikamoista alamäkeä seuraamisen kanssa. Reino menettää nykyään katsekontakin helposti ja alkaa hieman haahuilla eikä oikein mitkään konstit tuo virettä takaisin. Eilen Sannan kanssa treenatessa näytti taas paremmalta, joten pitää vaan yrittää jatkaa. Onneksi kuumat ilmat hieman kohta helpottavat. Noudoissakin on ollut outoa laiskuutta ja eteenmeno on hakusessa eikä istuminenkaan pitkän tauon jälkeen onnistunut ekalla kerralla. Muutaman kerran olen ajatellut, että Reino olisi jollakin tavalla kipeä? Se ei oikein syökään entisellä innolla? Tai sitten sillä on mielessä joku ihanainen narttu. Katsotaan nyt saanko sen koekuntoon parin viikon sisällä.
Kaikki aika on viime viikkoina mennyt koirien kanssa temutessa. Jonkun verran olen pyöräillyt maantiepyörälläni. Sitä tekisin enemmän, jos aika antaisi myöden. Olen niin laiska, että en enää illalla, kun vihdoin ehtisin, jaksa lähteä omaa kuntoa kohottamaan. Piha on myös aika hoitamaton ja marjat pensaissa. Siitä huolimatta lähden viikonlopuksi Paimioon palveluskoirien SM -kilpailuja seuraamaan ja tuttuja kannustamaan. Matkalla poikkean Riihimäelle ottamaan vieraskenttätreenit Vivan kanssa. Viron reissuja ei taida tänä kesänä aikatauluun mahtuakaan. Alkulomasta olisin ehtinyt, mutta silloin siellä oli kämpät varattuina sukulaisille. Eero kyllä lähtee parin viikon reisulle vissiin maanantaina.