Joulukuu oltiin kokonaan treenitauolla. Erittäin kiireisen työrupeaman ohella käytiin vain ihanilla pakkaslenkeillä, useimmiten vielä koirat hihnassa. Rinkku vietti täällä aikaansa myös, joten kaksi lenkkiä illassa oli hyvinkin tavallista. Siinä ohessa vietettiin Bite Clubin pikkujoulut Elisen mökillä. Olipahan taas melkoisen mukavaa menoa. Parhaimmat valvoivat yhdeksään aamulla. Samaan aikaan osa porukasta heräili kahvin keittoon. Oli jotenkin kummallista olla reissussa ilman koiria...Laura oli täällä koiravahtina.
Viva ja Rodo tappelivat oikein kunnolla joulukuun puolivälin paikkeilla, kun Viva rupesi komentamaan Rodoa vähän kiivaasti. Rodohan ottikin homman niin tosissaan, että Vivan kaula tuntui pahasti vaurioituneen. Ei siitä sitten mitään isompaa löytynyt, mutta kipeä se oli pitkään. En sen jälkeen antanut niiden olla sisällä pidempiä aikoja ollenkaan yhdessä. Ulkona kyllä touhusivat entiseen malliin. Jonkinlaista jännitettä siinä yhteiselossa oli havaittavissa ja harmittaa, että en ennakoinut. Nimittäin joulupäivän aamuna klo 9 syntyi uusi kahakka ulkona, kun kolistelin ruoka-astioita eteisessä. Viva oli jälleen aloitteellinen. Saatiin Lauran kanssa tappelupukarit irroitettua ja Viva näytti sen verran reikäiseltä ja vertavuotavalta, että lähdettiin paikkauttamaan sitä saman tien. Kaksi tuntia siellä vierähti, kun eläinlääkäriopiskelija taideparsi hullua narttua kokoon. Kolme haavaa siinä tikattiin ja antibiootit tiety on syöty. Rodolle ei tullut juuri mitään vammoja. Mitä nyt yhden illan ontui toista etukäpälää. Niin se sitten loppui tämän pariskunnan yhteiselo. Todella kurjaa ja sääli! Viva ei vaan näemmä tule muiden lauman jäsenten kanssa juttuun. Reino on ainoa, josta se ei koe minkäänlaista uhkaa. Onneksi meillä on tilaa, mutta ei se silti kivaa ole. Rodo on kyllä jotenkin nyt rauhoittunut, kun Viva on ollut muualla. Ehkä sitä stressasi se Vivan yletön järjestyksen valvonta!
Joulu vietettiin tuttuun tapaan. Taloon laskeutui lauma riehakasta nuorisoa. On vaihdettu lahjoja, syöty ihania ruokia ja joutu makoisia juomia, katseltu leffoja ja naurettu. Lenkittäjiä on koirilla riittänyt ja kaikki on ollut ihan supermukavaa. Laura ja Rinkku ovat täällä vielä viikon, mutta muut ovat jo lähteneet omiin koteihinsa. Hiihtämäänkin olen ehtinyt sekä yksin että Lauran kanssa. Huominen on vielä lepoa ja sitten palataan arkeen. Päivä pitenee ja koirien treenaaminenkin on taas aloitettava. Saa nähdä mitä vuosi 2011 tuo tullessaan. Olen paljon pohtinut koiraelämääni eteenpäin, mutta hyvää ratkaisua ei oikein ole löytynyt. Ehkä päätöksiä syntyy sitten, kun aika on kypsä.