sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Reinosta HK 1

Tottikseen menossa!

Reinon kanssa osallistuttiin eilen 8.10.2011 alokasluokan hakukokeeseen täällä Mikkelissä. Tuomarina oli Susanna Fennander tottelevaisuudessa ja esineruudussa. Henkilöetsinnän arvosteli Osmo Heikkilä.

Olin pelännyt, että Reinon vire katoaa seuraamisessa, mutta eikös mitä :)! Hienosti me selvittiin ja Reino teki kaikki liikkeet omalla tempollaan oikein keskittyneesti. Kaikkea pientä korjattavaahan siellä oli, mutta kaiken kaikkiaan olen huisin tyytyväinen Reino Reippaan suoritukseen. Jatkossa keskitytään edelleen tunnetilakysymykseen + seuraaviin, toki jo aiemminkin tiedossa olleisiin virheisiin: kontakti varmemmaksi, täyskäännös tiiviimmäksi, henkilöryhmätreeniä lisää, istuminen nopeammaksi, noudot voimakkaammiksi, etenkin palautukseen lisää voimaa ja tiivimpi ote kapulasta, eteenmenon maahanmeno nopeammaksi ja paikkamakuusta kaikki pienetkin venyttelyt ja ruohotupsun nuuhkaisut pois!

Henkilöetsinnässä Reino teki erittäin hyvää työtä myös. Meidän yhteistyötä, hallintaa ja työskentelyä kehuttiin. Itse kyllä toivoisin Reinolta hieman lisää voimaa ja ripeyttä tälläkin osa-alueella. Maalimiehet löytyivät suht helposti. Oisko tullut pari tyhjää pistoa toiselle puolelle ja toiselta puolelta löytyi ukko molemmilla lähetyksillä. Eka ilmaisu oli erinomainen ja toinen muistaakseni erittäin hyvä, mutta viimeisellä ukolla Reinoa alkoi kiinnostaa maassa olevat hajut (edellinen koira oli narttu) ja haukku pätki melko pahasti välillä. Lisäksi koira tuli mua vastaan, kun olin noin viiden metrin päässä piilolta. Täältä jäi opetussuunnitelmaan: lisää potkua ja motivaatiota ilmaisuihin! Treeneissä Reinolla on loistavat ilmaisut, ja pitkiä ratoja ON tehty. Täytyy vaan enemmän ja enemmän kouluttaa sitä siihen, että minä seison vieressä ja ilmaisu jatkuu ennenkuin palkkaa tulee!

Esineruutu meni muuten oppikirjan mukaan, mutta Reino yritti taas viedä löytämänsä sukkatollon vieressä seisoville ihmisille eikä mulle :) Pikkuvika!

Tulokseksi saatiin HK1 seuraavin pistein T 92, M 185 (157+28), yht. 277. Sijoitus 1/6. Reinon sisko Kaino oli samassa kokeessa ja me otettiin kaksoivoitto!

Vivalle IP 3 kahteenkin eri kertaan

Elokuun viimeisenä viikonloppuna osallistuttiin Vivan kanssa omalla (Lahti SPL) kentällä IPO -kokeeseen tarkoituksena yrittää saada ykköstulos korkeimmasta luokasta, jotta voitaisiin ensi vuonna osallistua SM -kisoihin. Tuomarina toimi Tero Oravasaari ja maalimiehenä Jan Skogster.

A -osa suoritettiin rehupellolla. Viva ajoi jälkensä kohtalaisen hyvässä tunnetilassa. Esineilmaisut olivat hieman hitaita, kerran nenä nousi kulman jälkeen ja parilla esineellä asento oli aavistuksen vino. Vauhti kuulema hiukan kiihtyi kulman jälkeen, mutta itse en sitä havainnut.

Tottelevaisuus oli taas seuraamisen osalta sieltä ja syvältä -eteenmenoon oltiin pyrkimässä vaihteeksi! Mitään liikevirheitä ei ollut.

C -osassa Viva toimi mielestäni erittäin hyvin. Se oli erinomaisen hyvin hallinnassa, piilolla erinomainen ja jälkivartioinnit olivat OK (myös maalimiehen mukaan). Hyökkäykset eivät ehkä olleet Vivalle tyypillisen nopeita, mutta eivät ollenkaan huonojakaan. Ote oli paikoin hieman valuva ja yksi taisi olla vajaakin. Siitähän ne pisteet sitten menivät. Tämä oli odotettavissa, kun sattui hiukan rankka irrotustreeni liian lähelle koetta.

Tulokseksi saatiin A 92, B 86 ja C 86 yhteensä 264 pistettä. VIK E. IP3. Pikkuisen jäi vajaaksi tavoitteesta :(!
________________________________________________________________

Toinen koulutustunnus saatiin belgien IPO -rotumestiksissä 30.9.-2.10. Kilpailu järjestettiin Hyvinkään Käyttökoirien kentällä Hyvinkäällä. Tuomarina oli jäljellä Tero Oravasaari, tottiksessa Tapio Toivola ja puruissa Jari Kokkonen. Maalimiehinä Rami Leino ja Ake Saari.

Rankasta harjoittelusta huolimatta en saanut Vivaa tottelevaisuudessa oikeaan tunnetilaan, joten seuraaminen oli aika noloa touhua (piilonkiertoon oltiin vaan menossa). Teknisiä virheitä ei tullut, mutta tunnetila oli läpi suorituksen törkeän ylivireinen ja hermostunut.

C -osassa koira ei pitkässä liikkeessä saanut otetta hihasta ja kupsahti tantereeseen. Hyökkäsi siitä kyllä ihan hyvin uudestaan, mutta kaksi seuraavaa arvosteltavaa liikettä menivät puutteelliseksi ja tyydyttäväksi. Sen verran kuperkeikka sekoitti herkän nartun päätä, että irrotukset olivat tosi hitaat. Hallintaan ja jälkivartiointeihin olin jokseenkin tyytyväinen. Toki vartiointi olisi etenkin kutosella pitänyt olla painostavampaa, mutta koiran ominaisuudet huomioon ottaen ihan kelpo suoritus.

Pellollakin epäonnistuttiin! Ilma oli kuiva ja tuulinen. Alusta oli kova ja muhkurainen kynnöspelto, jollaisesta meillä ei juurikaan ole kokemusta. Tein myös valmisteluvirheen, kun annoin Vivalle ruokaa ennen suoritusta. Olisi pitänyt ymmärtää, että alusta ja olosuhteet ovat todella vaikeat, jolloin pieni kiihkeys ei ehkä olisi ollut pahitteeksi. Kaiken lisäksi en ymmärtänyt hyväksyä ensimmäistä esinettä, jonka Viva ilmaisi SEISTEN! Se olisi ehkä tuonut suoritukseen hieman enemmän itsevarmuutta koiralle. Koko meno oli epävarmaa ja viimeisestä kulmasta mentiin yli, mutta harhailujen jälkeen jälki vielä löytyi ja päästiin viimeiselle esineelle. Oli itkettävän kauheaa nähdä ylensä itsevarma koira noin pulassa.

Tulos A 70, B 86, C 81, VIK E, yht. 237. IP3.

lauantai 8. lokakuuta 2011

Kesäkauden kooste

Edellisestä päivityksestä näyttää kuluneen kolmisen kuukautta. Tässä istuessa syysaurinko paistaa iloisesti ikkunasta ja lehdet putoilevat puista. Paljon kaikkea, pääosin onneksi mukavaa, on treeni- ja koekauteen mahtunut.

Kesällä treenattiin ahkerasti tietysti pellolla Vivan ja Rodon kanssa. Vivalla oli joitakin ongelmallisia kausia, lähinnä hyvin lyhyen ruohon aikaan, mutta syksyä kohden suoritusvarmuus parani. Multapellolla tehtiin syksyn mittaan pääosin onnistuneita treenejä, siis koulutuksellisesti hyviä treenejä. Toki onnistuneita lopputuloksiakin oli joukossa :)! Rodon kanssa mentiin ylä- ja alamäkeen. Välillä virettä piisasi ja välillä koko homma tuntui menevän pahasti keturalleen. Tällä hetkellä mennään taas seesteisessä vaiheessa, mutta ei olla lähelläkään ykkösluokan IPO -jäljen koulutustasoa! Viettikestävyyttä kiitos!

Tottispuollella Vivan kanssa tehtiin pääosin hallintaa ja pyrittiin oikeaan tunnetilaan. Noutojen kanssa pelattiin myös paljon. Tavoitteena niissä oli rauhallinen valmisteleva osuus, ripeämpi palautus ja voimakkaampi ote kapulasta. Silmämääräisesti päästiin eteenpäin, mutta koearvosanat olivat pääosin samoja kuin ennenkin (hyvä - joku ehkä erittäin hyvä). Elokuun kokeen jälkeen panostettiin tosissaan siihen, että saataisiin aikaan väärä tunnetila seuraamisessa, että pääsisin puuttumaan siihen. No, eihän se kovin onnistunut, kuten rotumestisten seuraaminen taas osoitti!

Rodo on kesän aikana mennyt kovasti eteenpäin tottelevaisuudessa. Virettä ja sen kestoa on tullut lisää. Jäävät liikkeet alkavat olla paketissa ja paikkamakuukin on kohtapuoliin varman oloista. BH -kokeeseen ei kuitenkaan ole kiire. Noudoissa meillä tulee olemaan iso ongelma: Rodo tyhjenee kapulaa hakiessaan vietillisesti ja lähinnä lampsii takaisin kapulaa suussaan pyöräytellen. Joo ja on opetettu ensin pitämään! En ole ottanut heittoa kuin muutaman kerran -täytyy tähän hakea viisaampien apua.

Puruissa Vivalle rakennettiin hallintaa ja ylimenovaihetta sekä irroituksia. Rodon vartiointia on yritetty saada vahvemmaksi. Rodon kanssa on myös lähdetty tekemään hallintaa ja pakoakin on jo harjoiteltu. Niissä menee mukavasti, mutta haukku vaan saisi olla painostavampaa...siellä ne keskeiset haasteet ovat!

Reino on harrastanut koko kesän intensiivisesti vesipelastusta. Kaikki muu on paketissa, mutta vieläkään ei esineen vienti veneeseen suju. Ei siis päästy kokeeseen asti! Kiva laji kuitenkin ja ensi kesänä varmasti näytetään mistä kana pissii. Hakumetsässä on tietysti myös luuhattu. Harjoitusratoja on pidennetty ja vaikeutettu + hallintaa rakennettu. Syksyä kohden on menty koko ajan parempaan suuntaan. Toinen esinekin alkoi nousta, kiitos Saaren Hannan! Vireen katoaminen seuraamisen alussa on ollut Reinon tottishaaste numero yksi! On se edelleen ongelma, mutta hienosti pärjättiin pari päivää sitten kokeissa. Yllättäen viretila pysyikin kohtalaisen hyvänä koko seuraamisen ajan (arvosanalla erittäin hyvä)!

Kolme leiriäkin kesään mahtui: Marian poppoon (High Spirited)leiri Ilmajoella, Palveluskoiraliiton hakuleiri (kouluttajana Sari Kärnä) Hartolassa ja tietty Bite Clubin leiri Kariniemessä. Kaikki NIIN opettavaisia ja hauskoja tapahtumia. Lisäksi saimme osallistua oman seuran (MPKY:n) peltojälkipäiville, joissa kouluttajana oli Virpi Laamanen.

Viron reissu heitettiin tällä kertaa Rodon kanssa! Se oli yksin ollessaan tosi mukava ja tottelevainen koira! Niin helppoa oli kaikki! Pyöräilyretkien ajaksi lykkäsin sen kyllä autohäkkiin! Viva majaili sillä aikaa Helsingissä Lauran luona ja Reino oli kotivahtina seuranaan Markus. Ihanaa, että on auttavaisia nuoria lähipiirissä :)!